Johdon agendalla podcastissa puhumme johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista. Tänä vuonna olemme vahvasti kasvun agendalla ja kutsumme mukaan asiantuntijoita ja kasvujohtajia ravistelemaan käsitystä siitä, miltä kasvun kulttuurin kuuluisi näyttää uudella vuosikymmenellä.
Vieraana uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa kasvun johtamisesta on keskustelemassa Juha Mäkinen, jolla on takanaan yli 30 vuoden kokemus kasvun johtamisesta Suomessa ja Euroopassa. Viimeisimpänä roolina ennen yrittäjäksi ja interim-johtajaksi siirtymistä Juha toimi Kekkilä-BVB.n toimitusjohtajana toteuttamassa yrityskaupan jälkeistä integraatiota suomalaisen ja hollantilaisen yrityksen välillä. Juhan uralle mahtuukin kymmeniä kansainvälisiä transformaatio ja M&A -hankkeita.
Mitä muuta kuin kukkamultaa kasvuun vaaditaan?
“Lähtisin liikkeelle sellaisesta sanasta kuin omistajastrategia eli omistajan pitäisi itse tietää mitä he haluavat ja tavoittelevat, sekä pystyä tuomaan se toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle, jotka rakentavat strategian tämän tahtotilan mukaisesti. Tottakai tarvitaan myös halua kasvaa. Jos sitä ei ole, tai uskallusta ottaa riskiä niin aika vaikea on kasvaa. Kaikki lähtee sieltä omistajan tahdosta ja omistajastrategiasta.” Juha avaa keskustelun.
“Myös erilaisten omistajien ja esimerkiksi pääomasijoittajien tavoitteita on syytä ymmärtää. Silloin kun kasvua on rahoittamassa ulkopuolinen raha, myös odotukset ja paineet tietyissä raameissa pysymiseksi kasvavat. Ulkopuolinen pääomasijoittaja hakee usein myös kannattavuutta. Joskus kannattavuus ja kasvu eivät välttämättä kulje käsi kädessä vaan pitää uskoa siihen, että kasvu tuo kannattavuutta keskipitkällä aikavälillä.”
“Tietysti kaikessa kasvussa pitäisi huolehtia kannattavuudesta, kasvu itsessään ei ole olennaista vaan liiketoiminta, jonka pitää olla kannattavaa. Aikajänne, jolla tätä tarkastellaan voi olla omistajasta ja esimerkiksi pääomasijoittajan tai perheyrityksen näkökulmasta riippuen, hyvin erilainen.”
Kasvun lähtökohtana pitäisi olla kunnollinen alusta
“Ennen kuin lähdetään mihin tahansa kasvuliikkeeseen, pitäisi katsoa että perusliiketoiminnan elementit ovat kohdallaan. Mitkä ovat liiketoiminnan vahvuudet ja sen heikkoudet? Heikkouksista tuskin koskaan tulee vahvuuksia, mutta ne pitäisi siinä tapauksessa pystyä eliminoimaan tai neutralisoimaan. Toisaalta ehkä myös jotain rönsyjä on syytä kitkeä pois ennenkuin lähtee katsomaan sitä kasvupolkua.”
“Yrityksen rakenteilla ja prosesseilla on kriittinen rooli kasvun ja skaalautumisen mahdollistajana. Prosesseja voi tottakai rakentaa samalla kun kasvaa, mutta pitää myös tiedostaa missä kohtaa tarvitaan vielä parempaa tekemistä”, Juha avaa prosessien merkitystä.
“Yrityskauppatilanne on myös aina mahdollisuus tarkastella oman yrityksen prosesseja ja tekemistä, koska aina voi oppia toisen yrityksen tekemisestä ja toimintaa yhdistäessä voi parhaimmillaan yhdistää molemmilta hyvät ja toimivat asiat. Hyvä kysymys on, että kannattaako ostettu yritys aina automaattisesti uittaa sisään ostavan yrityksen prosesseihin vai pitäisikö tehdä jopa päinvastoin?”
“Yritysostot ovat tietysti nopea tapa kasvaa, mutta siihen liittyy myös paljon riskejä. Vahvan peruspaketin rakentaminen ja tuotteistaminen sen sijaan toimii aina; sillä voi mennä kaupungista toiseen tai edetä maasta seuraavaan.”
Hyvän tuotteen tuotteistaminen ja monistaminen nousevat Juhan kasvukeinojen kärkeen, mutta joskus kasvun pullonkauloja voi taklata tai kasvua vauhdittaa tuomalla organisaation uutta osaamista ja kapasiteettia Interim-johtajan muodossa.
Interim johtaja vauhdittaa organisaation muutosta
Euroopassa vietettyjen vuosien jälkeen Juha päätyi interim-rooliin Kekkilään tehtävänään uusi strategia ja struktuuri ja tulevaisuudessa siintävä yritysjärjestelyn mahdollisuus. Hyvän tiimin kanssa he kuitenkin rakensivat olemassa olevasta bisneksestä vahvan paketin, joka käänsi omistajan ajatukset siihen, että liiketoimintaa kannattaa myymisen sijaan kehittää edelleen. Lopputuloksena oli yhdistyminen hollantilaisen BVB:n kanssa ja Euroopan johtava kasvualustoja tuottava yritys.
Juha on tottunut hyödyntämään interim-johtajia myös Euroopan vuosinaan. Hän näkee interim johtajan vahvuudet kokemuksessa jota henkilö pystyy tuomaan talon ulkopuolelta. Kokemus voi olla täsmäosaamista tiettyyn tarpeeseen tai laajempaa kokemusta. Interim voi tuoda erityisosaamista yrityksen tiettyyn kasvuvaiheeseen tai kokemusta esimerkiksi kansainvälistymiseen, pörssilistautumiseen tai toimivan myynti- ja markkinointifunktion rakentamiseen.
Erotuksena konsulttiin Interim on kuitenkin osa omaa organisaatiota, ilman ext-etuliitteitä.
“Interim kapasiteetin hyödyntäminen on fiksua sellaisissa tapauksissa kun organisaation oma osaaminen tai kapasiteetti loppuu. Esimerkiksi jos lähtee suunnittelemaan yritysostoa ja pohtii, miten oma tiimi pystyy huolehtimaan sekä yritysostosta, että suoriutumaan päivittäisestä tekemisestä samaan aikaan niin voi olla fiksumpaa ottaa Interim huolehtimaan operatiivisista prosesseista siksi aikaa kun oma tiimi on kiinni yrityskauppojen järjestelyissä. Resursoinnin pitäisi olla aina realistista, ei sitä, että lisätään aina vähän lisää olemassa olevien henkilöiden vastuulle.”
Johdon agendalla trendit ja muutosvoimat 2023 -raportilla nostettiin esiin, miten työn voimasuhteiden muutos ja osaajapula koskettaa myös C-tason johtajia. Yhä useammin kokenut HR-, markkinointi-, tai talousjohtaja valitsee Interim-roolin vakinaisen työtehtävän sijaan. Moni johtotehtävissä työskentelevä on tottunut näkemään uransa projekteina tai portfoliona, ovat tavoiteorientoituneita ja integroituvat helposti uusiin toimintaympäristöihin.
Työn rakenteiden murros heijastelee siihen, miten osaamispääomaa jatkossa hankitaan organisaatioiden käyttöön aiempaa monipuolisemmin. Tulevaisuudessa kaikkea osaamista ei välttämättä nähdä eikä koeta järkeväksi palkata pysyvään rooliin yrityksessä.
Kuten Juha nostaa esiin, myös yleinen epävarmuus ja riskienhallinta tukevat Interimin käyttöä. “Interim johtaja on henkilö, johon sitoudutaan vain interim ajaksi, väliaikaisesti. Tavallaan kustannus ei ole sellainen, kun lähdetään palkkaamaan henkilöä palkkalistoille ja joudutaan miettimään, että mitä jos tästä ei tulekaan mitään. Kynnyksen ottaa uutta kapasiteettia pitäisi interim roolin kautta olla pienempi yrityksille, mutta yritykset eivät välttämättä koe sitä vielä näin.”
Interimin hyödyntämiseen liittyy vielä paljon vanhentunutta ajattelua, mutta toisaalta meillä on myös valtavasti vielä alihyödynnettyä potentiaalia - esimerkiksi Juha nostaa puolalaisen Interim-johtajia välittävän toimiston asiakkaat.
“Puolassa toimivan Interim-toimiston suurin asiakaskunta on yrittäjät, jotka hakevat itselleen tukea; pyrkivät laajentamaan omaa osaamistaan, haluavat itse keskittyä yrityksen seuraavan vaiheen rakentamiseen, yrityskauppaan tai vaikka vain kolmen kuukauden vapaan pitämiseen.”
Interim-johtajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosien aikana, mutta vuonna 2023 kasvu saattaa saavuttaa tipping pointin, kun yhä useampi kokenut johtaja etsii joustavuutta omaan työelämäänsä ja yritysten Talent acquisition -tiimit panostavat enemmän kokeneiden, väliaikaisten johtajien osaamispääoman hyödyntämiseen.
Koko jakson voit kuunnella Soundcloudista, Spotifysta tai omalta suosikkialustaltasi 🎧
Tämä podcast jakso on tuotettu yhteistyössä Staffpoint Executiven kanssa.
StaffPoint Executive on Suomen johtava Interim Management- palveluiden tarjoaja ja toimialan kehittäjä. Tuttavallisemmin Exe on tunnettu isoista asiakaslupauksistaan joista tuorein kuuluu: Toimitamme Interimin mihin tahansa funktioon kaikkialla Suomessa. Exen tiimiin ja palveluihin voit tutustua Linkedinissä ja verkkosivuilla.
Comments