Suomalaisissa yrityksissä on valtava määrä osaamista ja potentiaalia, mutta isoa kasvua tavoittelevia yrityksiä on edelleen liian vähän.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi lokakuussa 2022 Suomen talouskasvun olevan ensi vuonna maailman heikoimpien joukossa. Tilanne on huolestuttava, mutta selitys sille saattaa löytyä historiastamme. Suomella on lyhyt markkinataloushistoria, eikä meillä ole vuosikymmenten kokemusta kansainvälisestä kaupasta ja viennistä. Tyydymme liian usein vain vähän arvoa tuottavan alihankkijan asemaan. Pitäisi kysyä, haluammeko enemmän puuseppiä vai Ikeoita – ohjelmistokehittäjiä vai kansainvälisesti menestyviä ohjelmistoja?
Insinöörivoittoisena maana meiltä löytyy kyllä teknologiaosaamista, mutta lisää kyvykkyyttä tarvitaan osaamisen tuotteistamisessa palveluiden muotoon, jotta oppisimme rakentamaan skaalautuvia ratkaisuja.
Käytettävissä olevat pääomat asettavat myös omat rajoitteensa kasvulle. Onko meillä tarpeeksi pääomia yrittäjyyden ja kasvun tukemiseen? Tällä hetkellä kotimaiset yritykset joutuvat usein turvautumaan ulkomailta haettuun rahoitukseen. Meidän täytyy varmistaa, että yksityiselle sektorille syntyy pääomia, joilla voidaan tukea kasvuyrittäjiä. Emme voi nojautua pelkästään valtion tukiin, vaan tarvitsemme riskisijoittajia tukemaan markkinan syntymistä.
Osansa markkinoiden kehittymiseen on myös markkinoiden keskittymisellä. Jos iso osa kotimarkkinasta on isoilla julkisomisteisilla toimijoilla, jättääkö se tilaa uusille tuotteistetuille innovaatioille? Vai pitääkö silloin tuoda mammuttisovelluksia ja käyttää paljon rahaa paikalliseen räätälöintiin? Mielestäni Suomen julkinen sektori voisi olla erinomainen paikka tuotteistaa kotimaisia innovaatioita, joilla lähdetään valloittamaan maailmaa.
Entä mitä muuta voisimme tehdä kasvun vauhdittamiseksi? Kasvuyritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa tulisi näkemykseni mukaan lisätä erityisesti asiakas- ja markkinaymmärrystä: mitä tarpeita asiakkailla on ja mistä he ovat valmiita maksamaan tulevaisuudessa? Kuinka paljon markkinaa olisi otettavissa hyvällä tuotteistuksella?
Liian usein keskustelut ja mittarit painottuvat organisaation sisäisiin asioihin, vaikka todellisuudessa tarvitsisimme lisää ymmärrystä asiakkaan maailmasta. Siinä tapahtuvilla muutoksilla on suora vaikutus liiketoimintaan, ja jos tätä ei huomioida, voi käydä kuin Stockalle tai Nokialle. Keskittymällä vain omaan napaan ja toiminnan tehostamiseen, emme huomaa markkinan ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.
Toimintaa kehittämällä voidaan pyrkiä kasvamaan orgaanisesti lisäämällä myyntiä uusille tai nykyisille asiakkaille. Toinen tapa – ja usein nopeampi – on kasvaa yrityskauppojen avulla.
Yritysostot kasvun vauhdittajana
Ohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut Visma-konserni koostuu 170 yhtiöstä 20 eri maassa. Konsernin liikevaihto on kasvanut keskimäärin 20 % vuodessa viimeisen 20 vuoden ajan. Vuonna 2021 liikevaihto ylitti jo 2 miljardia euroa. Kasvussa tärkeä osa on yritysostot: Visma teki viime vuonna kansainvälisesti yli 40 ostoa ja tänä vuonna vieläkin enemmän.
Ohjelmistoalalla yritysostot ovat omistajanäkökulmasta houkutteleva vaihtoehto, koska niihin sisältyy pienempi riski kuin itse kehitettyihin ohjelmistoihin. Kun lähdetään nollasta kehittämään uutta ohjelmistoa markkinaan, sitä voisi verrata uuden yrityksen perustamiseen. Ei riitä, että tuote on riittävän hyvä, vaan pitää saada myös asiakkaat palvelun piiriin. Tästä syystä sanotaankin, että startupeista vain yksi kymmenestä menestyy. Yrityskaupassa voidaan valita jo menestynyt liiketoiminta, jolla on valmis tuote, asiakkaat ja liikevaihto. Tarve markkinassa on jo todistettu.
Potentiaalisen yrityskauppakohteen tunnistaminen edellyttää aktiivista kartoitustyötä. Esimerkiksi Vismalla käymme paikallisesti läpi markkinassa olevia ohjelmistoyrityksiä ja aloitamme keskusteluja heidän kanssaan. Potentiaalisten ostokohteiden kartoittaminen on myös osa toimitusjohtajan työnkuvaa Vismalla ja tapaan itsekin viikottain ohjelmistoyrittäjiä Suomesta.
Suomessa yleisemmin tehdään vuosittain satoja yrityskauppoja. Käytännöt yrityskauppojen osalta vaihtelevat: osa yrityksistä haluaa sulauttaa ostettavan yrityksen emoyhtiöön, mutta yleisempää on, että ostajakonserni antaa ostokohteelle mahdollisuuden toimia pitkälle omalla tavallaan (Etla 2022). Kyseinen tapa on todettu toimivaksi myös Vismalla. Yrityksiä ei lähtökohtaisesti fuusioida ostavaan yhtiöön, vaan ne saavat vapaat kädet toimia osana Visma-perhettä. Tämä yritysostostrategia on ollut käytössä jo yli 15 vuoden ajan, sillä kokemuksiemme mukaan pakkointegraatiot ja yhtenäisten toimintamallien pakottaminen eivät useinkaan toimi kasvuyhtiöiden osalta.
Nykyiseen toimintamalliin on päädytty, sillä pelkästään kymmenien yritysten integroiminen vaatisi huomattavan määrän resursseja. Ostettavilla yrityksillä on kuitenkin täysi tuki Vismalta, yhteiset viestintävälineet sekä raportointikäytännöt, jotta yhteistyö sujuu saumattomasti.
Kevyiden integraatioiden tekeminen mahdollistaa tiiviin tahdin yritysostoissa: jos jokainen osto vaatisi paljon aikaa, olisi yrityskauppoja hyvin vaikea tehdä nykyisessä määrin. Fokus saattaisi siirtyä yksittäisiin isompiin kauppoihin, koska integrointityö on periaatteessa yhtä työllistävä suurissa ja pienissä kaupoissa. Useammat pienemmät kaupat ovat myös ostajalle pienempi riski verrattuna siihen, että kaikki munat laitettaisiin samaan koriin. Hyvänä esimerkkinä tässä toimii Fortum ja Uniper-kauppa – Visma ei lähtökohtaisesti tekisi näin isoa kauppaa, vaan keskittyy pienempiin kauppoihin. Vaikka yksittäinen pieni kauppa epäonnistuisi, se ei aseta koko liiketoimintaa vaakalaudalle.
Kasvun keskiössä paikallinen päätöksenteko ja osaamisen jakamisen kulttuuri
Johtamisen näkökulmasta yritysostoin kasvavassa yrityksessä tarvitaan kykyä jakaa asioiden omistajuutta laajasti. Keskittynyt päätöksenteon malli ei toimi, vaan hyviä ihmisiä tarvitaan ympäri organisaatiota ja luottamusta siihen, että ihmiset tekevät parhaita mahdollisia päätöksiä paikallisesti lähellä asiakasta. Yrityksen kasvaessa yksittäinen johtaja ei myöskään voi olla kaikessa mukana, vaan täytyy rakentaa aidosti luottamukseen ja yrittäjähenkisyyteen perustuva kulttuuri.
Visman strategia on tarjota paikallisia, lokaaleja SaaS-ratkaisuja globaalien ratkaisujen sijaan. Strategia eroaa merkittävästi esimerkiksi teknologiajäteistä, kuten Microsoftista tai SAP:stä, jotka tarjoavat ohjelmistotuotteita samanlaisina ympäri maailman. Visma on erikoistunut yrityksiin, jotka ovat jo rakentaneet valmiin ratkaisun ja antaa heidän toimia mahdollisimman itsenäisesti osana yhtiötä. Markkinaspesifeihin tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan vahvaa paikallisymmärrystä, mikä edellyttää itsenäisiä tiimejä ja paikallisen päätöksenteon mahdollistamista.
Jos yrittäisimme laittaa ostettavia yrityksiä samaan muottiin, ottaisimme riskin paikallisen yrittäjähenkisyyden ja osaamisen menettämisestä. Tämä on yleinen syy, jonka vuoksi yritysostot epäonnistuvat: ajattelemme ostavamme osaamista, mutta pakotamme yritykset toimimaan tietyllä tavalla. Tämä tapa ei välttämättä ole mieluisa ostettavalle yritykselle ja sen henkilöstölle. He äänestävät jaloillaan ja vaihtavat yritystä, jolloin menetämme sen osaamisen, jonka alun perin halusimme ostaa. Vismalla haluamme vaalia ja kunnioittaa tätä osaamista. Ostamme yrityksiä, jotka jo menestyvät, ja annamme heille vapauden toimia parhaaksi näkemällään tavalla.
Yritysostojen myötä suuri osa henkilöstöstämme on luonnollisesti tullut yrityskauppojen mukana ja usein myös ostettujen yritysten perustajat jatkavat työskentelyä Vismalla. Vaalimme paikallista päätöksentekoa, itseohjautuvuutta ja yrittäjähenkisyyttä sekä asioiden edistämistä lähellä asiakasta. Toimimme osana isoa kansainvälistä konsernia, mutta keskitetyn päätöksenteon sijaan teemme päätöksiä paikallisesti. Eri markkinoilla toimivien paikallisten yhtiöiden toimintatavat saattavat erota toisistaan, mutta yhdistävänä tekijänä kaikissa yhtiöissä on yrittäjähenkisyys ja halu viedä yhteiskuntaa eteenpäin toimivilla ohjelmistoratkaisuilla.
Kasvua tukee myös vahva osaamisen jakamisen kulttuuri. Esimerkki osaamisen jakamisesta Vismalla ovat osaamiskeskittymät, hubit, joissa jaamme parhaita käytäntöjä kaikkien Visma-yhtiöiden kesken. Hubeja löytyy niin markkinointiin, hinnoitteluun, tietoturvaan, asiakaskokemuksen kehittämiseen kuin tuotekehitykseenkin. Yhtiöt voivat hubien kautta pyytää apua ja osallistua koulutuksiin haluamastaan aihealueesta. Jokaisella hubilla on vetäjä ja oma tiimi, joka kerää parhaita käytäntöjä yhteen eri Visma-yhtiöistä. Hubit tuottavat myös valmismateriaaleja kaikkien yhtiöiden käyttöön, kuten infopaketteja tai koulutuksia.
Suomalaisissa yrityksissä on valtava määrä osaamista ja kasvupotentiaalia, jota tulisi oppia hyödyntämään. Koko organisaatio hyötyy, kun yrityksessä olevat osaamiset pystytään tunnistamaan ja jakamaan tehokkaasti koko yrityksen käyttöön. Yritysostoja tehdessä ostamme ennen kaikkea osaamista – miksi siis emme pitäisi sitä ainutlaatuisena tilanteena oppia yrityksenä jotain uutta?
Kolme oppia yrityksille, jotka haaveilevat kasvusta yritysostojen avulla:
Ole avoin uudelle. Älä oleta tietäväsi asioita ja prosesseja paremmin kuin ostettava yritys. Säilytä oppiva mieli ja varmista osaamisen siirtyminen uudesta yhtiöstä, jotta koko organisaatio voi kehittyä.
Säilytä ostettavan yrityksen kulttuuri. Jos ostavan yrityksen kulttuuria yritetään liikaa pakottaa, voi käydä niin, että avainosaajat lähtevät muualle. Esimerkiksi pienempään yhtiöön tulleet henkilöt ovat tottuneet vaikuttamaan asioihin, eikä ison yhtiön prosessit ole heille välttämättä mieluisia.
Älä haukkaa liian suurta palaa. Yrityskaupoissa on hyvä keskittyä mieluummin useaan pienempään kuin yksittäiseen suureen kauppaan. Iso yritysosto on aina riski ja voi epäonnistuessaan olla katastrofi ostavalle yritykselle.
Jukka Holm on työskennellyt Vismalla toimitusjohtajana vuodesta 2017. Toimitusjohtajan työn lisäksi hän on kuuden eri ohjelmistoyrityksen hallituksessa neljässä eri maassa ja vastaa Vismalla julkisen sektorin ohjelmistoyhtiöistä Suomessa. Jukka on toiminut teknologia-alan kasvuyritysten johtamistehtävissä liki 20 vuotta.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Seuraamalla Johdon agendaa LinkedInissä tiedät aina ensimmäisenä uusista trendeistä ja ilmiöistä.
Komentar