Johtamisen tutkimuksessa on luotu monenlaisia malleja ja ohjenuoria, jotka näyttävät suuntaa edelläkäyvälle johtajuudelle. Organisaatioissa tukeudutaan kuitenkin perinteisiin johtamisen oppeihin. Vuosikymmeniä vanhat ajatelmat ohjaavat monien työyhteisöjen toimintaa.
Johtaminen on yksi niistä ilmiöistä, joissa tutkimus ja teoriat kehittyvät nopeammin kuin arjen käytännöt. Johtamisen tutkimuksessa on luotu monenlaisia malleja ja ohjenuoria, jotka näyttävät suuntaa edelläkäyvälle johtajuudelle. Organisaatioissa tukeudutaan kuitenkin perinteisiin johtamisen oppeihin. Vuosikymmeniä vanhat ajatelmat ohjaavat monien työyhteisöjen toimintaa.
Ongelmana ei siis ole se, etteikö johtamisen kehittämiseksi olisi luotu kiinnostavia teorioita ja käytännöllisiä malleja. Ongelmana on se, että johtamisen vanhat koulukunnat – kuten tieteellisen liikkeenjohdon ja byrokraattisen hallinnoinnin opit – ovat niin voimakkaasti ja laajasti juurtuneet organisaatioihin, että niiden muuttaminen ja korvaaminen on hyvin hidasta.
Minkälaista johtamismalleja yritykset sitten tarvitsevat, jotta ne kykenevät uudistumaan ja kasvamaan muutosten keskellä? Epävarmoina aikoina tarvitaan erityisesti johtamista, joka tukee jatkuvaa uuden ymmärryksen luomista ja oppimista. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten strateginen ennakointi voi tukea tätä työtä.
Miksi yritykset eivät ennakoi strategisesti?
Tutkimuksissa on osoitettu, että strateginen ennakointi auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään. René Rohrbeckin ja Menes Etingue Kumin tutkimuksessa on todettu, että systemaattisesti ennakointiin panostavat yritykset ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kannattavampia kuin muut yritykset. Samalla niiden on todettu kasvattavat arvoaan muita enemmän.
Monet yritykset eivät kuitenkaan sovella systemaattista tulevaisuuden ennakointia toimintansa kehittämisessä ja liiketoimintansa kasvattamisessa. Strateginen ennakointi onkin hyödyntämätön mahdollisuus monille yrityksille. Ennakointityön avulla muutosten ja disruptioiden kanssa kamppailevat yritykset kykenisivät esimerkiksi tunnistamaan emergenttejä teknologioita, havaitsemaan yhteiskunnallisia ja poliittisia murroskohtia, ennakoimaan asiakaskäyttäytymisen kehittymistä sekä ymmärtämään markkinoiden muutoksia.
Tulevaisuuden ennakoinnin merkitys yrityksille on entisestään kasvanut, kun maailma muuttuu nopeasti ja yhteiskunnalliset kehityskaaret ovat monimutkaisia. Ennakoinnin merkitys johtamisessa korostuu VUCA-maailmassa, jota leimaavat epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monitulkintaisuus. Ennakointi tarjoaa tässä toimintaympäristössä hyödyllisiä välineitä liiketoiminnan strategioiden ja organisaation toiminnan uudistamiseksi.
Miksi sitten yritykset eivät hyödynnä systemaattista ennakointia johtamisen tukena? Keskeisin syy on se, että ennakoinnin arvoa ja hyötyjä ei tunnisteta ja ymmärretä yritysten johdossa riittävän hyvin. Tulevaisuustiedon ei nähdä olevan niin kriittistä yrityksen ja liiketoiminnan käytännön johtamisen kannalta, että siihen päätettäisiin panostaa ja investoida merkittävästi.
Tulevaisuustieto konkretisoituu usein ”nice to know” -sisältöisinä raportteina, joissa suurpiirteisesti luonnehditaan trendejä ja kuvaillaan megatrendejä. Tällaisella informaatiolla ei yleensä ole vaikutusta yritysten strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon.
Tulevaisuuden mahdollisuuksien laaja-alainen kartoittaminen ja analysoiminen koetaankin usein kalliiksi ja hitaiksi prosesseiksi, joiden tuotto-odotukset ovat spekulatiivisia ja epävarmoja. Ennakoinnin hyötyjen ajatellaan konkretisoituvan vasta pitkällä tulevaisuudessa.
Siksi keskijohdon, esimerkiksi strategiatiimin ja R&D-yksikön, on vaikea todentaa toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle, että investoinnit ennakointiin ovat kannattavia. Yhtä lailla yritysjohdon on hankala osoittaa yrityksen hallitukselle tai osakkeenomistajille, että panostukset systemaattiseen ennakointiin ovat liiketoiminnan kannalta välttämättömiä. Lopputuloksena usein on, että yritysjohto suuntaa huomion ja investoinnit sellaisiin kohteisiin, joista on nopeaa ja numeerisesti osoitettavissa olevaa hyötyä liiketoiminnalle.
Jotta ennakointia voidaan kehittää yrityksissä strategisesti ja systemaattisesti, sen arvo liiketoiminnalle on pystyttävä osoittamaan selkeästi ja käytännöllisesti. Mutta miten se tehdään? Mitä hyötyä ja arvoa systemaattisesta ennakoinnista on yrityksille? Mitkä ovat niitä yritysten tarpeita ja ongelmia, joihin systemaattisen ennakoinnin avulla voi ratkaista? Mihin yrityksen strategisiin prosesseihin ennakointi erityisesti tuottaa tietoa ja näkemystä?
Systemaattinen ennakointi edistää yritysten kilpailukykyä kolmella tärkeällä alueella: (1) strateginen johtaminen, (2) uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä (3) organisaation uudistaminen. Seuraavaksi tarkastellaan näitä hyötyjä yksityiskohtaisemmin.
Systemaattisen ennakoinnin hyödyt
Ensinnäkin ennakointi tuottaa arvokasta ja hyödynnettävää tulevaisuustietoa strategisen johtamisen tueksi. Systemaattisen ennakoinnin avulla yritykset kykenevät syvällisemmin ja monipuolisemmin ymmärtämään toimintaympäristön muutoksia ja murroksia sekä niiden vaikutuksia yrityksen strategiseen päätöksentekoon.
Esimerkiksi heikkojen signaalien ennakointi auttaa yritysjohtoa kyseenalaistamaan nykyisiä strategisia oletuksia ja periaatteita sekä luomaan yhteistä näkemystä yrityksen tulevaisuuden suunnasta. Yrityksissä on tärkeää pystyä määrittelemään, minkälaisessa maailmassa ne tulevaisuudessa toimivat ja mikä on niiden toiminnan tarkoitus ja vaikuttavuus siinä maailmassa.
Toiseksi ennakointi vauhdittaa uuden liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Systemaattinen ennakointi auttaa yritysjohtoa ymmärtämään markkinoiden kehittymistä ja uusien markkinoiden syntymistä sekä toimialojen ja arvoverkostojen muutoksia.
Ennakointi auttaa yrityksiä myös tunnistamaan ja hyödyntämään toimialojen disruptioita sekä uusia kasvun mahdollisuuksia. Yritykset voivat ennakointitiedon avulla näin kehittää perusteltuja liiketoiminnan kasvustrategioita ja määrittää liiketoiminnan tulevia kasvupolkuja. Ennakointi auttaa myös ymmärtämään tulevaisuuden asiakkaiden tarpeita ja käyttäytymistä. Parhaimmillaan ennakointi voi tarjota eväitä jopa uusien markkinoiden luomiseen.
Kolmanneksi ennakointi tukee organisaatiota strategisessa uudistumisessa. Tulevaisuustieto auttaa organisaatioita kyseenalaistamaan vallitsevia oletuksia ja paradigmoja. Näin organisaatio voi koetella ja uudelleenarvioida ajattelumallejaan, periaatteitaan ja toimintatapojaan. Samalla organisaatio kehittää tulevaisuuskestävyyttään.
Ennakoinnin avulla voidaan luoda ymmärrystä siitä, minkälaista osaamista ja organisatorisia kyvykkyyksiä yritys tarvitsee tulevaisuudessa. Yrityksissä tarvitaan uutta ja laaja-alaista osaamista, jotta niillä on paremmat edellytykset uudistua ja innovoida uutta muuttuvissa olosuhteissa. Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen onkin keskeinen tekijä kilpailukyvyn parantamisessa.
Jotta ennakoinnista on hyötyä laajasti, organisaation kannattaa panostaa myös sellaisten rakenteiden ja kulttuurin luomiseen, joka tukevat työyhteisön jäseniä tulevaisuustiedon luomisessa ja hyödyntämisessä osana arkista työtä. Lisäksi erilaisten yhteiskehittämisen menetelmien, verkostojen sekä ekosysteemien kehittäminen edistää ennakointitiedon soveltamisessa ja hyödyntämisessä.
Tulevaisuustiedon arvoa on vaikea osoittaa konkreettisesti
Systemaattisen ennakoinnin arvoa yrityksille on vaikea osoittaa lyhyellä aikavälillä tai taloudellisilla mittareilla. Tulevaisuustiedon hyödyt ilmenevät yleensä vasta myöhemmin, vuosien päästä. Harvassa yrityksessä on kuitenkaan kärsivällisyyttä odotella. Siksi strategiset panostukset ennakointiin jäävät monissa yrityksissä tekemättä.
Hyvin perustellusta tulevaisuustiedosta on hyötyä strategisten valintojen määrittelyssä ja viestimisessä. Se auttaa konkretisoimaan työntekijöille ja kumppaneille, minkälaisiin tulevaisuudenkuviin strategiset valinnat kytkeytyvät ja mitä tavoitteita niillä pyritään saavuttamaan. Mitä uskottavampia ja perustellumpia tulevaisuudenkuvat ovat, sitä rohkeammin niiden toteuttamiseen uskalletaan myös investoida.
Kun yrityksillä perusteltua ja tutkittua tietoa tulevaisuudesta, niillä on valmiutta ja uskallusta investoida uusiin kasvumahdollisuuksiin. Ymmärrys kehkeytymässä olevista kulutustottumuksista, markkinoista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä avaa yrityksille uusia näköaloja tulevaisuuteen.
Monipuolisen tulevaisuustiedon avulla yritykset kykenevät varautumaan erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin ja murroksiin sekä niihin liittyviin riskeihin. Olennaista ennakoinnin kannalta kuitenkin on, että sitä ei hyödynnetä ainoastaan riskien tunnistamisessa ja hallitsemisessa, vaan erityisesti tukemassa hallittujen riskien ottamista. Näin se tarjoa uusia näkemyksiä rohkeiden strategisten päätösten tekemiseen ja niiden ennakkoluulottomaan toteuttamiseen.
Nando Malmelin työskentelee tälle hetkellä VTT:llä työelämäprofessorina.
Hän on aikaisemmin toiminut Professor of Practice -toimessa johtamisen laitoksella Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Lisäksi hän toimii myös viestinnän ja mediatutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa. Malmelin on julkaissut kirjoja sekä palkittuja artikkeleita luovuudesta, brändeistä, viestinnästä ja johtamisesta kansainvälisissä julkaisuissa.
Oletko kiinnostunut johtamisen ajankohtaisista ilmiöistä ja muutosvoimista?
Johdon agendalla julkaisee vuosittain ylimmän johdon teemoihin keskittyvää trendiraporttia.
Sen tavoitteena on nostaa johtoryhmien ja hallitusten keskusteluun ajankohtaisia johtamisen teemoja ja ilmiöitä, juuri niitä aiheita mitä johdon agendalle kuuluu tai sinne pitäisi kuulua.
Vuoden 2023 raportti julkaistiin 6.1. Tilaa raportti veloituksetta täältä.
Teksti perustuu The European Business Review’n January/February 2022 -numerossa julkaistuun artikkeliin ”Why invest in strategic foresight?” (Malmelin, Nando & Kantola, Kalle 2022) sekä ”Radikaali uudistuminen”-kirjassa julkaistuun tutkimustyöhön.
Kirjallisuus
Hamel, Gary & Michele Zanini (2020). Humanocracy. Creating organizations as amazing as the people inside them. Harvard Business Review Press.
Malmelin, Nando (2021). Radikaali uudistuminen. Miten johtaa murroksessa. Kauppakamari, Helsinki.
Petriglieri, Gianpiero (2020). Are our management theories outdated? Harvard Business Review, June 18, 2020.
Rohrbeck, René & Kum, Menes Etingue (2018). Corporate foresight and its impact on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting and Social Change, 129, 105–116.
Comments